27.10.2019

Pyhäinpäivä 2.11.

Ei kuolemasta voi puhua,

jos ei ole keskustellut

elämän kanssa.
Elämästä voi sanoa jotakin
vasta sitten, kun on suostunut
tuonen kutsuun:
kuljetaan yhdessä
tämä lyhyt matka.

Matka aamusta iltaan,
yön hiljaisiin hetkiin.

Kun sanat menettävät merkityksensä,
aikaan tarkoitetut,
jää vielä kaipaus,
rakkauden suloinen hedelmä.
Jää käden kosketus
hauraalla iholla.
Silloin kaikki on valmista.
Keskeneräinen täydellistä,
hämärä kirkasta
kuin lupaus:
ei yötä, ei kuolemaa.

Tässä huoneessa
on aika pysähtynyt.
Ei sitä enää ole.
On vain sinun kätesi
ja rakkaus.
Ne kantavat rajalle.
On vielä toinen käsi
ja armo.

Kantavat kotiin asti.

Teuvo Aho